Euroopassa järjestetyt yleisurheilun MM-kilpailut

Ennen yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut käytiin olympialaisten yhteydessä, mutta koska olympialaisten lajikirjo lisääntyi vuosi vuodelta, yleisurheilijoille päätettiin järjestää kokonaan omat kilpailunsa. Kisat järjestettiin aluksi neljän vuoden välein, mutta vuodesta 1991 lähtien ne on järjestetty joka toinen vuosi.

Helsinki valittiin ensimmäisten kisojen isäntäkaupungiksi vuoden 1980 maaliskuussa Pariisissa. Kisat olivat vuoden 1983 suurin urheilutapahtuma, ja niihin osallistui ennätykselliset 153 maata sekä urheilijoita jopa 1 355. Suomesta kisoihin osallistuttiin 53 urheilijan voimin. Heistä 18 oli naisia ja 35 miehiä.

Suomi menestyi ensimmäisissä yleisurheilukilpailuissa melko hyvin. Mitaleita tuli kullasta pronssiin. Ensimmäisen mitalin sai Arto Bryggare 110 metrin aitajuoksussa, jossa hän sijoittui hopealle. Mitaleista kirkkaimman Suomelle voitti Tiina Lillak viimeisellä keihäänheitollaan, joka ylsi 70,82 metriin. Lillak oli ensimmäinen nainen, joka voitti keihäänheiton maailmanmestaruuden. Pronssille juoksi Martti Vainio 5 000 metrin kisassa, jonka lopusta ei dramatiikkaa puuttunut. Vainio syöksyi maalilinjalle varmistaen kolmannen sijan itselleen. Kisojen kuningas oli Yhdysvaltalainen Carl Lewis, joka voitti 2 henkilökohtaista ja yhden joukkuekullan.

Rooma 1987

Vuonna 1987 kisat järjestettiin Roomassa. Tällä kertaa kilpailuihin osallistui 1 451 urheilijaa 159 maasta. Suomi edusti kisoissa vain 32 urheilijan voimin ja voitti yhden mitalin Seppo Rädyn kullanarvoisen keihäänheiton ansiosta. DDR:n naisurheilijat olivat kisoissa selkeästi ylivoimaisia. Myöhemmät doping-paljastukset tosin vaurioittivat DDR:n urheilijamainetta. Esimerkiksi pikamatkan voittaja Silke Gladischia epäiltiin dopingista, mutta todisteita väitteille ei koskaan saatu. Doping oli muutenkin otsikoissa Rooman kisoissa, ja 100 metrin voittaja Ben Johnson jäi kiinni dopingista, jolloin kulta siirtyi Carl Lewisille.

Carl Lewis otti kultamitalit myös pituudesta ja pikaviestistä. Rooman kisat muistetaan myös kisoina, jolloin afrikkalaismiehet nousivat pitkien ja keskipitkien matkojen kuninkaiksi. Tällöin 800 metristä pidempien matkojen kullat menivät afrikkalaisille juoksijoille. Italialaisten kenttävirkailijoiden petos, joka auttoi Giovanni Evangelistin pronssille pituushypyssä, muistetaan myös Rooman kisoista. Evangelistan hypättyä virkailijat mittasivat tulokseksi 8,37 sen ollessa vain 7,85 metriä. Tämän vuoksi Evangelista voitti pronssimitalin, josta hän joutui luopumaan kuitenkin yhdeksän kuukautta myöhemmin, kun se luovutettiin yhdysvaltalaiselle Larry Myricksille.

Stuttgart 1993

Stuttgartin kisoihin osallistui taas enemmän urheilijoita ja maita kuin edellisiin kisoihin. Urheilijoita saapui Saksaan 187 eri maasta yhteensä 1 689. Näissä kisoissa rikottiin paljon ennätyksiä. Yhdysvallat nousivat kisatilaston johtoon 25 mitalilla, joista 13 oli kultaa. Uudeksi 100 metrin pikajuoksun tähdeksi nousi Linford Christie. Carl Lewis voitti vain yhden mitalin, pronssin 200 metrin juoksussa. Suomi voitti kultaa Sari Essayahin kävelyvoiton myötä. Hopeaa Suomelle toi Valentin Konosen miesten kävely ja Kimmo Kinnusen keihäänheitto.

Yleisön suosikkivoitto meni Stuttgartissa Merlene Otteylle. Hän oli vuoteen 1993 mennessä voittanut vain yhden joukkuekultamitalin ja useita hopea- ja pronssimitaleita. Tämän vuoksi häntä kutsuttiin lempinimellä pronssikuningatar (eng. Bronze Queen). Stuttgartista voitettu 200 metrin kulta oli hänelle ensimmäinen henkilökohtainen kultamitali. Afrikkalaisjuoksijat pärjäsivät hyvin sekä pitkillä matkoilla että tällä kertaa myös lyhyemmilläkin: 200 metrin juoksun kullan voitti namibialainen Frank Fredericks. 2000-luvulla 800-metrin matkaa hallinnut Maria Mutola voitti myös ensimmäisen kultamitalinsa Stuttgartista.

Göteborg 1995

Ruotsissa pidettyihin kisoihin matkasi 1 804 urheilijaa 191 maasta. Kisoissa rikottiin uusia ennätyksiä. Jonathan Edwards ylitti haamurajana pidetyn 18 metrin tuloksen kahdesti Göteborgissa. Myös naisten kolmiloikassa ja 400 metrin aitajuoksussa kirjattiin uudet maailmanennätykset. Yhdysvallat piti paikkansa mitalitilaston kärjessä 19 mitalillaan, joista 12 oli kultaisia. Niistä jopa kolme oli pikajuoksija Michel Johnsonin voittamia. Yllättäen 100 metrin mitalisteista kukaan ei ollut amerikkalainen. Toisena tilastoissa oli Valko-Venäjä 7:llä mitalillaan. Suomi sijoittui tilastossa sijalle 14.

Mestaruuksia uusittiin kokonaiset 11 kappaletta. Moses Kiptanui sai kolmannen kultansa, kuten myös Noureddine Morceli ja Lars Riedel. Sergei Bubka korjasi jo viidennen maailmanmestaruutensa. Suomen mitalisaaliiksi tuli kolme mitalia. Kävelyssä Valentin Kononen kipitti jälleen kultamitalille 50 kilometrin matkalla, ja Mika Halvari työnsi hopeaa kuulantyönnössä nilkkavaivastaan huolimatta. Mikael Ingberg puolestaan sai pronssia keihäänheitossa. Tämä oli ensimmäinen MM-mitali Suomen keihäsnaisille yli 10 vuoteen. Valitettavasti kisojen isäntämaa Ruotsi ei onnistunut saamaan omista kisoistaan yhtään mitalia.

Ateena 1997 ja Sevilla 1999

Ateenan kisoihin osallistui 1882 urheilijaa 198 eri maasta. Suomesta kisoihin lähti 12 naista ja 12 miestä. Suomen ainoan mitalin toi Eduard Hämäläinen, joka sijoittui toiseksi kymmenottelussa. Sevillassa järjestettyihin kisoihin osallistui 1 821 urheilijaa, jotka edustivat 201 maata. Sevillastakin Suomeen lähti vain yksi mitali, Aki Parviaisen heittämä keihäskulta. Maurice Green voitti miesten 100 metrin mestaruuden. Kisatilaston kärjessä oli edelleen Yhdysvallat 17 mitalilla, joista 10 oli kirkkaan kultaisia. Suomi sijoittui sijalle 18.

Muita Euroopassa järjestettyjä MM-kisoja

Euroopassa on järjestetty yleisurheilun MM-kisat vuonna 2003 Pariisissa, 2005 Helsingissä, vuonna 2009 Berliinissä, 2013 Moskovassa ja viimeisimmät vuonna 2017 Lontoossa. Yleisurheilun MM-kisat ovat edelleen maailman kolmanneksi suurimmat urheilukisat, joita suurempia ovat vain olympialaiset ja jalkapallon MM-kilpailut. Seuraavat MM-kisat tulevat olemaan Euroopan ulkopuolella Dohassa, Qatarissa vuonna 2019. Historia kuitenkin osoittaa, että suurin osa yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuista on kamppailtu Euroopan kamaralla sekä sen, että vuosina 1983–2017 mitalien kärkipaikkaa hallitsee ylivoimaisesti Yhdysvallat 352 mitalillaan.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *