Helsingin Olympiastadion ensiaskeleista nykypäivään

Helsingin olympiastadion on yleisurheilulle ja jalkapallolle pääosin suunniteltu stadion. Olympiastadion rakennettiin nimensä mukaisesti vuoden 1940 olympialaisia varten. Kisat jouduttiin kuitenkin perumaan toisen maailmansodan takia. Uudet olympialaiset saatiin järjestettyä vasta vuonna 1952. Nykyään stadioniin mahtuu samanaikaisesti 39 784 katsojaa ja eniten stadionia käytetään yleisurheilukisoissa. Tällä hetkellä stadion on tosin suljettu, sillä sitä alettiin peruskorjaamaan vuonna 2016 ja korjaus kestää noin vuoteen 2019 saakka. Stadionin remontin arvioidut kulut ovat noin 219 miljoonan euron luokkaa.

Olympiastadion sai aikoinaan alkunsa, kun joulukuussa 1927 perustettiin Stadion-säätiö. Tämän tarkoituksena oli perustaa Helsinkiin urheilustadion, joka toimisi kesäolympialaisten pääareenana. Stadion-säätiön perustajana toimivat keskeiset urheilujärjestöt sekä Helsingin kaupunki. Myöhemmin myös Suomen valtio liittyi mukaan. Stadionin ulkoisesta asusta puolestaan pitivät huolen arkkitehdit Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti. Olympiastadionin rakennustyöt alkoivat näin ollen helmikuussa vuonna 1934 ja stadion vihittiin käyttöön 12. kesäkuuta 1938. Samaisena vuonna Taisto Mäki juoksi stadionin ensimmäisen maailmanennätyksen.

Olympiakisoja kohti

Vuodeksi 1940 suunniteltuja olympiakisoja ei voitu pitää talvisodan vuoksi, mutta myöhemmin stadionilla järjestettiin kuitenkin talvisodassa kuolleiden muistokilpailut ja kolmoisyleisurheilumaaottelu, joka käytiin Suomen, Ruotsin ja Saksan kesken. Vuonna 1941 stadionilla pidettiin ensimmäiset talviurheilukisat. Suomi pelasi tällöin Ruotsia vastaan jääpallo-ottelussa. Sotavuosina stadionilla järjestettiin Kalevan kisoja kolmena peräkkäisenä vuotena ja sodan jälkeen erilaisia suurempia massatapahtumia, kuten muun muassa Työväen Urheiluliiton ensimmäinen suurnäytös. Vuonna 1947 SVUL järjesti stadionilla Suomen suurkisat ja vuonna 1948 stadionilla jännitettiin miesten pikaluistelun MM-kisoja.

Vuonna 1952 stadionilla järjestettiin viimein olympiakisat, joihin osallistui yhteensä 69 maata ja 4 925 urheilijaa. Mukana olivat myös Neuvostoliitto ja Saksa, joka osallistui kisoihin ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan. Olympialaiset koostuivat yhteensä 17 eri urheilulajista ja kilpailuja oli yhteensä 149. Juoksijat Paavo Nurmi ja Hannes Kolehmainen saivat kunnian sytyttää olympiasoihdun. Kisojen avaajana toimi sen aikainen presidentti Juho Kusti Paasikivi. Olympiastadionilla kilpailtiin myös yleisurheilussa, kenttäratsastuksessa ja jalkapallossa. Stadionilla oli olympialaisten aikana katsojapaikkoja väliaikaisesti yli 70 000.

Olympialaisten jälkitunnelmia

Vuonna 1955 stadionille rakennettiin Toivo Jäntin suunnittelemat toimistotilat ja sen ulkoseinään tehtiin puupanelointi. Vuonna 1957 stadionilla pelattiin jääpallon ensimmäiset maailmanmestaruuskisat. Mestaruuskisoihin osallistui vain kolme joukkuetta. Kisojen voittaja oli Neuvostoliitto ja Suomi jäi hopeasijalle. Vuonna 1958 järjestettiin jo toistamiseen miesten pikaluistelun MM-kisat. Tätä seurasivat vuoden 1959 yleisurheilun maailmanmestaruuskisat, jotka järjestettiin stadionilla ensimmäistä kertaa, samoin kuin vuonna 1962 olympiastadionilla järjestetty ammattilaisnyrkkeilyottelu. Olli Mäki otteli Davey Moorea vastaan höyhensarjan MM-tittelistä. Ottelua oli seuraamassa 23 000 katsojaa.

Vuonna 1965 stadionilla järjestettiin jalkapallon Euroopan mestarien cup, jossa Manchester United pelasi HJK:n vieraana. Stadionia alettiin käyttämään myös konserttitarkoituksiin. The Rolling Stones esiintyi stadionilla vuonna 1970 ensimmäistä kertaa ja palasi soittamaan vielä neljä kertaa, joista viimeinen konsertti järjestettiin vuonna 2007. Vuonna 1971 stadionilla järjestetyissä EM-yleisurheilukilpailuissa Juha Väätäinen voitti 5 000 ja 10 000 metrin juoksut. Vuonna 1977 stadionilla pidettiin yleisurheilun Eurooppa-cupin finaali ja vuonna 1983 Olympiastadionilla järjestettiin yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut ensimmäistä kertaa.

2000-luku

2000-luvulla stadion on ollut yhä aktiivisessa käytössä ja urheilun lisäksi siellä on järjestetty useita tapahtumia ja konsertteja, mukaan lukien isojen kansainvälisten nimien keikkoja, kuten AC/DC ja Bruce Springsteen. Vuonna 2002 julkaistiin 10 euron arvoinen juhlaraha, sillä vuoden 1952 olympialaisista oli kulunut 50 vuotta. Yleisurheilun toiset MM-kisat järjestettiin vuonna 2005, jolloin samalla kaikki suorituspaikat uusittiin. Stadionin katsomotila kasvoi 4 000 neliömetriä ja paikkoja tehtiin 8 000 lisää. Uuden katoksen kokonaiskustannukset olivat 6,3 miljoonaa euroa.

Vuoden 2007 stadionilla pidettiin jalkapallon EM-karsintaottelu, joka käytiin Suomen ja Belgian välillä. Ottelu sai erityishuomiota Bubi-huuhkajan aiheuttaman keskeytyksen takia. Vuonna 2011 pelattiin SM-liigaottelu Jokerien ja HIFK:n välillä. Ottelua jännitti yli 30 000 katsojaa. Vuonna 2012 olympiastadionilla pidettiin yleisurheilun EM-kilpailut ja vuosina 2012-2013 siellä järjestettiin jalkapallon MM-karsinnat, johon osallistuivat muun muassa jalkapallon huippumaat Espanja ja Ranska. Hiphop-artisti Cheek esiintyi vuonna 2004 stadionilla ensimmäisenä yksittäisenä suomalaisena artistina. Hänen kahdessa ensimmäisessä konsertissaan oli yhteensä 80 000 katsojaa.

Stadionin uusi peruskorjaus

Olympiastadionin peruskorjausurakka aloitettiin vuonna 2016. Remontin yhteydessä etelä- ja pohjoiskaarteen katsomot katetaan, penkeistä tehdään kuppi-istuimia sekä sisätilat saavat uuden ilmeen. Stadionin alle saadaan 20 000 neliötä uusia tiloja, joihin sisältyvät palloiluhalli ja kuntosali. Muut palvelutilat kuusinkertaistuvat vanhasta. Remontin ennustetaan valmistuva vuoden 2019 aikana. Rakennussuunnitelman takana toimii A-Insinöörit ja maanrakennustöiden lisäksi remonttiin osallistuu Skanska. Uudistamishankkeen suunnittelutyö aloitettiin vuonna 2013, jolloin opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Helsingin kaupunki sopivat yhdessä perusparannuksesta. Valtio ja Helsingin kaupunki osallistuvat suunnittelukustannuksiin tasapuolisesti.

Stadionin ominaisuuksia ja käyttökapasiteetti

Stadionin tyylisuunta edustaa funktionalismia. Stadionin itäkatsomo valmistui vasta avajaisten jälkeen vuonna 1939. Tämän hetkistä korjaustyötä edeltävän ulkomuotonsa stadion sai vuonna 1955. Tällöin tilapäiskatsomot purettiin kokonaan ja toimistotilat sekä ulkoseinien puupaneelit valmistettiin. Korjaukset saatiin päätökseen ennen vuoden 1994 yleisurheilun EM-kisoja. Vuonna 2005 valmistettiin itäkatsomon puuverhoiltu katos. Suurimmillaan katsojapaikkoja oli vuoden 1952 olympialaisissa, jolloin stadionille rakennettiin tilapäinen katsomo 70 000 katsojalle. Nykyään stadionin katsomopaikkojen määrä on 39 784 ja näistä paikoista noin 14 000 on katettuja.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *