Lasse Virén ja Paavo Nurmi – menestyneet suomalaisjuoksijat

Tässä tekstissä kerromme kahdesta suomalaisurheilijasta, Lasse Virénistä ja Paavo Nurmesta, jotka kuuluvat kummatkin Suomen menestyneimpiin urheilijoihin. Suomalaiset ovat tunnetusti urheiluhullua kansaa ja Nurmen ja Virénin saavutuksia muistellaan yhä kunnioittavasti. Lentävien suomalaisten menestys on noteerattu myös ulkomailla merkittävissä määrin. Nämä kaksi suurta urheilijaa ovat ikuisesti piirrettynä urheilun ystävien mieliin. Valitettavasti toistaiseksi nuoret suomalaisjuoksijat eivät ole päässeet Nurmen ja Virénin tasoisiin saavutuksiin arvokisoissa. Tulevaisuus voi kuitenkin tuoda mukanaan positiivisia yllätyksiä.

Suomalaisten juoksijoiden menestys pohjautuu pitkälti kovaan harjoitteluun. On kuitenkin hyvä huomioida, että aikoinaan kilpailu maailman juoksutantereilla ei ollut niin kovaa kuin nykyään. Monet nykyjuoksijat päihittäisivät alkuaikojen juoksijat. Tilanne muuttui nopeasti 60- ja 70-luvuilla, jolloin juoksijat nousivat uudelle tasolle. Tiilimurskalta siirryttiin nopeammille radoille ja harjoittelu kehittyi monella tasolla. Valitettavasti myös doping tuli mukaan urheiluun. Epäilemättä osa urheilijoista hyödynsi dopingin tuomat edut etenkin, kun riskiä kiinnijäämisestä ei aluksi juuri ollut.

Lasse Virénin tie mestariksi

Mutta siirtykäämme mestareihin: Lasse Virén syntyi vuonna 1949 Myrskylässä. Mies kiinnostui urheilusta jo nuorena ja hän käytti vapaa-aikaansa muun muassa hiihtoon. Kestävyysjuoksuun Virén siirtyi toden teolla 16-vuotiaana. Apuna hänellä olivat sekä oma veli Nisse sekä jo menestystä niittänyt maaottelujuoksija Pertti Sariomaa. Moskovan vuoden 1980 olympialaiset jäivät Virénin viimeisiksi, ja juoksija lopetti aktiiviuransa niiden jälkeen. Lasse Virén oli oman aikansa juoksulegenda, ja sellaisena hän tulee pysymäänkin. Mies on voittanut uransa aikana olympialaisissa kultaa peräti neljästi.

Lasse Virén on saanut hienosta urastaan lukuisia tunnustuksia. Vuonna 1972 yhdysvaltalainen Track & Field News -lehti valitsi Lasse Virénin vuoden miesyleisurheilijaksi. Suomessa hänet on valittu vuoden urheilijaksi sekä vuonna 1972 että 1976. Virén on ollut myös kansainvälisen yleisurheiluliiton kunniagallerian jäsenenä aina vuodesta 2014 asti. Virénin kunniaksi on pystytetty kaksi patsasta: yksi Helsinkiin lähelle olympiastadionia sekä toinen Myrskylään. Mies on saanut myös oman maskotin, ”Lasse-jäniksen”, joka nähtiin Helsingin yleisurheilun MM-kisoissa vuonna 1983.

Paavo Nurmi juoksi Suomen maailmankartalle

Toisen tähtemme, Paavo Nurmen tiedetään juosseen jo kymmenvuotiaana. Juoksuharrastus tosin joutui tauolle, kun Nurmen isän kuoltua Paavon piti ottaa vastuu perheen elannosta. 17-vuotiaana Nurmi alkoi harjoitella suunnitelmallisesti. Hän liittyi porvarilliseen Turun Urheiluliittoon vuonna 1914. Hyvin alkanut harjoittelu kärsi vuonna 1918 sisällissodan aiheuttamista oloista. Paavo Nurmen ja meidän urheilun ystävien onneksi mies lähti vuonna 1919 suorittamaan asepalvelusta. Siellä harjoitteluolosuhteet paranivat, ja Nurmi pääsi louhimaan itsestään irti parhaita suorituksia. Juoksija muutti harjoitteluaan monipuolisemmaksi ja järjestelmällisemmäksi armeija-aikana.

Lauri Pihkala, urheilumies hänkin, sai suositeltua Paavo Nurmen aseseppäkouluun. Armeija-aikana Nurmi kohensi tuloksiaan laadukkaamman harjoittelun ansiosta, ja hän nosti itsensä olympiavalmennettavien joukkoon. Samaan aikaan Nurmi siirtyi pois armeijan vegetaristisesta ja askeettisesta elämäntavasta kohti tavanomaisempia elämänrytmiä ja ruokatottumuksia. Lentävä suomalainen, juoksijoiden kuningas – Nurmella on monta ylistävää nimitystä. Eikä ihme, onhan hän kesäolympialaisten kolmanneksi menestynein urheilija. Nurmi voitti olympiakisoissa kestävyysjuoksukisan yhdeksän kertaa. Juoksu-uransa jälkeen Paavo Nurmi toimi juoksuvalmentajana ja liikemiehenä, jona hän menestyi mm. vaatetus- ja rakennusalalla.

Paavo Nurmi oli oman tiensä kulkija

Nurmi saavutti menestyksensä pitkälti tahdonvoiman ja kovan työn ansiosta. Nurmen harjoittelumetodit olivat aikanaan edistyksellisiä, sillä hän otti esimerkiksi ensimmäisenä juoksijana käyttöönsä sekuntikellon. Hän luki urheilukirjallisuutta ja poimi itselleen sopivammat metodit käyttöönsä. Miehen tiedetään juosseen osan harjoituksista rautapohjaisilla kengillä. Joskus Nurmen saattoi tavata juoksemassa junan perässä puskurista kiinni pitäen pyrkien pidentämään askeltaan kyseisellä metodilla. Miehen kehonhuolto oli monipuolista, sillä se sisälsi muuan muassa kuppausta, hierontaa sekä voimistelua. Nurmi myös pehmitti lihaksiaan saunomalla.

Paavo Nurmi oli ankara harjoittelija eikä hän kaihtanut kovaa työtä. 1950-luvulla Nurmi teki ensimmäisiä harjoitusleirimatkoja ulkomaille. Mies ei tosin uskonut niiden hyötyihin. Nurmi uskoi enemmän Suomen karaisevaan maastoon ja ilmastoon. Juoksija harjoitteli paljon myös kävellen, sillä hänen mukaansa kävelyllä tehtiin pohjakunto juoksulle. Talven kylmimmät kuukaudet Nurmi harjoitteli pelkästään kävellen, sillä kylmän ilman pelättiin vaurioittavan keuhkoja. Kova harjoittelu ei siis suinkaan ollut ympärivuotista. Nurmi oli kuitenkin harjoittelussaan aikaansa ja muita kilpailijoita edellä.

Ennätysmiehet

Lasse Virén on viimeisin olympiavoiton saavuttanut suomalaisjuoksija. Hän voitti olympiakisoissa kultamitalin neljä kertaa. Uransa aikana Virén on juossut kaksi maailmanennätystä, kumpaisenkin vuonna 1972. 5 000 metrin ME syntyi ajalla 13.16,13 ja 10 000 metrin ennätys ajalla 27.38,4. Yleisurheilijoista Paavo Nurmi on olympiahistorian menestynein. Nurmi voitti vuosina 1920, 1924 ja 1928 yhteensä yhdeksän kultamitalia. Lisäksi hän voitti kolme hopeamitalia. Urallaan Nurmi teki 20 ennätystä. Hänellä on myös hallussaan kaksi viestimaailmanennätystä.

Virénin ja Nurmen perintö

Suomalaiset nykyjuoksijat voivat vain unelmoida mestarien saavutuksista. Jukka Keskisalo ja Janne Holmen ovat Euroopan mestareita, mutta aivan lähitulevaisuudessa ei ole näköpiirissä uusia suomalaismenestyjiä. Ankara juoksuharjoittelu ei enää houkuttele monia. Ulkona liikkuminen ja harrastaminen on vähentynyt ja joukkuepelit ovat nostaneet suosiotaan yksilölajien kustannuksella. Jokainen urheilija tai sellaiseksi haluava voi kuitenkin yhä nykyään ottaa oppia Nurmen ja Virénin periksi antamattomasta asenteesta. Lahjakkuus ja kova työ voivat yhä edelleen tuoda menestystä ja auttaa juoksumaailman huipulle.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *