Menestyneimmät yleisurheilun EM-kilpailujen maat

Yleisurheilu on ollut jalkapallon ohella yksi merkittävimmistä lajeista Euroopassa. Kyseisen lajin historiassa eri maat ovat yrittäneet näyttää paremmuutensa verrattuna muihin. Yksi hyvä tilaisuus siihen ovat olleet yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut, jotka järjestetään kahden vuoden välein. Tämän kilpailun järjestävänä puolena toimii Euroopan yleisurheiluliitto EAA. Kyseisen tapahtuman ensimmäiset kilpailut käytiin vuonna 1934 Italian Torinossa. Naiset tulivat mukaan kilpailuihin vasta vuonna 1938, kun kilpailut järjestettiin Wienissä. Toisesta maailmansodasta johtuen vuoden 1942 kisat jäivät pitämättä.

Yleisurheilun EM-kilpailut alettiin järjestämään kahden vuoden välein vuodesta 2010. Näin on yritetty tehdä jo aikaisemmin vuosien 1960–1970 aikana, mutta muuten kisat on käyty useimmiten neljän vuoden välein. Poikkeuksina ovat aikajaksot 1966–1969 ja 1971–1974, jolloin kisat käytiin kolmen vuoden välein.

Yleisurheilun EM-kisojen menestyneimpiin maihin kuuluvat entinen Neuvostoliitto, Iso-Britannia ja Saksa. Neuvostoliiton tilalla kisailee nykyään luonnollisesti Venäjä. Saksan edustajana on myös aikaisemmin kisaillut toinen joukkue, Itä-Saksa. Seuraavaksi tutustutaan historian kolmeen parhaaseen vähän tarkemmin, jatka siis lukemista!

Neuvostoliitto

Neuvostoliitto on yleisurheilun EM-kisojen kaikkien aikojen menestynein maa. Valtio osallistui kisoihin täydellä ohjelmalla vuosien 1946 ja 1990 välillä. Yksittäisten kisojen puolella se on ollut viisi kertaa mitalitilaston ensimmäisenä, viisi kertaa toisena ja kolme kertaa kolmantena. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen syntyi Venäjä, joka on yleisurheilun EM-kisojen vuosien 1994–2006 menestynein maa. Neuvostoliitto oli osallistuessaan onnistunut saavuttamaan kaikissa EM-kilpailuissa vähintään kuusi kultamitalia. Varsinkin parin ensimmäisen vuosikymmenen aikana menestyksen takana olivat erityisesti naiset.

Neuvostoliiton EM-kisaurheilijoista eniten menestystä on tuonut muun muassa pikajuoksija Valeri Borzov, joka onnistui voittamaan neljä henkilökohtaista mitalia ja yhden hopean. Neuvostoliiton Maria Itkina on vuosina 1954–1962 onnistunut yltämään ensimmäisenä neljään kultamitaliin. Yhden lajin puolella keihäänheittäjä Jānis Lūsis ja kuulantyöntäjä Nadežda Tšižova voittivat neljä peräkkäistä mestaruutta. Eniten mitaleja on sen sijaan pikajuoksija Jevgenia Setšenovalla, joka on voittanut yhteensä kuusi mitalia. Pituushyppääjä Igor Ter-Ovanesjan on voittanut mitalin viisissä peräkkäisissä EM-kisoissa.

Iso-Britannia

Iso-Britannia on yleisurheilun EM-kisojen toiseksi paras maa, kun menestystä mitataan mitalien määrässä. Maa on osallistunut kisojen ulkoratojen täyteen ohjelmaan vuodesta 1938, jolloin käytiin kisojen historian toiset kisat. Iso-Britannia on sen jälkeen onnistunut voittamaan vähintään yhden kultamitalin kaikissa käydyissä kisoissa. Kokonaisuudessa valtiolla on yhteensä 287 mitalia, joista 111 ovat väriltään kirkkaimpia eli kultaa. Kun tarkastellaan yksittäisiä kisoja, Iso-Britannia on ollut mitalitilastossa ykkösenä Brysselissä vuonna 1950, Budapestissa 1998 ja Zürichissä vuonna 2014.

Ison-Britannian yleisurheilun suuremman menestyksen kisoissa ovat tuoneet juoksulajit, kuten pika- ja keskimatkan juoksut. Maan parhaimmat EM-kisailijat ovat pikajuoksija Roger Black ja kestävyysjuoksija Mohamed Farah. Kumpikin on voittanut viisi kultamitalia ja yhden hopean. Heidän jälkeensä tulevat pika-aitajuoksija Colin Jackson ja keihäänheittäjä Steve Backley, joilla on molemmilla neljä henkilökohtaista kultamitalia. Sen lisäksi pikajuoksijalla Linford Christiella on yhteensä kuusia mitalia EM-kisoista, joista kolme ovat kultaa. Nykypäivänä Iso-Britannia jatkaa yleisurheilussa menestyksekkäästi varsinkin juoksulajien puolella.

Saksa

Saksa osallistui ensimmäisen kerran Euroopan-mestaruuskilpailuihin jo vuonna 1934. Toisen maailmansodan seurauksena maa suljettiin pois kansainvälisestä kilpailutoiminnasta. Vuonna 1954 Saksan joukkueen lisäksi kisoihin osallistui Saarlandin joukkue, joka liitettiin Saksan yhteyteen vuonna 1957. Vuosien 1958–1962 aikana Länsi-Saksa ja Itä-Saksa muodostivat yhteisen joukkueen. Vuosien 1966–1990 aikana sen sijaan joukkueet kilpailivat erikseen aina vuoteen 1994 asti, jolloin ne yhdistettiin lopullisesti. Saksa on yleisurheilun EM-kisojen kolmanneksi menestynein maa, kun mukaan lasketaan yhdistyneen Saksan, Länsi-Saksan ja 1930-luvun Saksan menestykset.

Saksan yleisurheilijat ovat voittaneet EM-kisoissa yhteensä 300 mitalia, joista 94 ovat kultaa. 1930-luvulla Saksa oli selkeästi EM-kilpailujen menestynein maa. Maa on myös isännöinyt vuoden 1986 kisat, jotka järjestettiin Stuttgartissa. Seuraavan kerran Saksa järjesti vuoden 2002 kisat, jotka pidettiin Münchenissä. Vuoden 1938 EM-kilpailut sen sijaan pidettiin Itävallan Wienissä, joka oli silloin liitettynä yhteen Saksaan. Saksan ylivoimaisesti paras EM-urheilija on pikajuoksija Harald Schmid, joka on voittanut 5 kultamitalia ja yhden hopean.

Suomi yleisurheilun EM-kisoissa

Suomi on kilpaillut yleisurheilun EM-kisoissa vuodesta 1934 lähtien, jolloin pidettiin ensimmäiset kisat. Maa on ollut kisojen parhaita vuosina 1934–1946, jolloin menestystä toivat varsinkin kestävyyslajit ja keihäänheitto. 1990-luvulta lähtien Suomi on voittanut tasaisesti 1–3 mitalia kisaa kohden. Nykyään Suomi ei ole enää yleisurheilun menestyneimpien maiden joukossa. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että monet lahjakkaat nuoret valitsevat muita suosittuja lajeja, kuten jääkiekon. EM-kisojen kokonaistilastoissa Suomi on kaikkien aikojen yhdeksäntenä. Kasassa on 101 mitalia, joista 33 ovat kultaa.

Yhteenveto

Yleisurheilun EM-kisat on pidetty vuodesta 1934 lähtien, jolloin ensimmäiset kisat pidettiin Italian Torinossa. Kisojen kolme parasta maata mitalien perusteella ovat Neuvostoliitto, Iso-Britannia ja Saksa. Nämä kolme maata ovat myös historian perusteella selkeästi muiden Euroopan maiden edellä.

Suomi on ollut mukana ensimmäisistä kisoista lähtien, ja menestystä on tullut varsinkin vuosina 1934–1946. Nykyään yleisurheilun EM-kisat pidetään joka toinen vuosi. Tänä vuonna kisat pidettiin Saksan Berliinissä, joissa Iso-Britannia oli kaikista maista mitalitaulukon kärjessä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *