Yleisurheilu – urheilun kantamuoto

Tervetuloa Suomen mielenkiintoisimmalle yleisurheiluaiheiselle sivustolle! Täältä löydät tietoa kotimaisten juoksu- ja kenttälajien kärkinimistä, yleisurheilun historiasta, arvokisoista ja paljon muusta.

Yleisurheilua on harrastettu jo antiikin Kreikan ajoista lähtien, ja Suomessa lajilla on pitkät perinteet – monet maamme urheiluhistorian kirkkaimmista tähdistä ovat tuttuja juuri yleisurheilukentiltä. Lajin institutionaalisesta asemasta kertoo se, että vaikka nykyään olisi hyvinkin mahdollista ja monilta osin järkevää eriyttää eri yleisurheilulajit omiksi lajitapahtumikseen, yhä edelleen halutaan nitoa seiväs-, korkeus- ja pituushyppy pikamatkojen, kuulantyönnön ja muiden lajien kanssa samaan kokonaisuuteen. Perinteet ovatkin yleisurheiluväelle erityisen tärkeitä, oli kyseessä sitten urheilija, seuratoimija, fani tai toimitsija. Yleisurheilun yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on tasapuolisuus: jokainen laji vaatii urheilijalta erilaisia ominaisuuksia. Juuri siksi yleisurheilun lajivalikoimista löytyy takuulla jokaisen harrastajan fysiikkaan sopivia vaihtoehtoja.

Vaasa2017.fi ei käsittele yleisurheilua pelkästään ammattilaisurheilun näkökulmasta, vaan myös kuntoliikkujan ja harrastajan vinkkelistä. Yleisurheiluperheen johtotähtinä toimivat tietysti huippu-urheilijat, mutta lajin yhteisöllisyyden ansiosta tilaa harjoituskentän laidalta löytyy aina jokaiselle urheilijalle taitotasosta riippumatta.

Kuntoliikuntana yleisurheilu on mitä parhain harrastus. Varsinkin, jos ottaa asiakseen kokeilla eri lajeja vähemmän vakavalla kilpailuhengellä. Jos esimerkiksi puolentoista tunnin mittaisen treenihetken aikana vetää kerran 100 metrin pikamatkan, heittää keihästä pari, kolme kierrosta, hyppää pituutta, työntää kuulaa ja lopuksi juoksee 1 500 metriä, on olo taatusti väsynyt ja kroppa kokonaisvaltaisesti käyty läpi. Moniottelijat ovat tässä mestareita, sillä esimerkiksi miesten kymmenottelun kaikki lajit käydään läpi kahden päivän aikana, ja jokaisessa pitäisi menestyä. Ennätyksiä harrastajan ei välttämättä tarvitse lähteä tavoittelemaan, mutta liikkuminen kannattaa aina! Tältä sivustolta löydät kaiken jalosta urheilumuodosta nimeltä yleisurheilu.

Euroopassa yleisurheilu voi hyvin

Yleisurheilun EM-kisat järjestetään kahden vuoden välein. Ne ovat yksi tärkeimmistä ja kovatasoisimmista kansainvälisistä kisoista maailmassa heti MM-kisojen ja olympialaisten jälkeen. Ensimmäisen kerran maanosan mestaruuksia ratkottiin vuonna 1934 Italiassa, lähes 50 vuotta ennen ensimmäisiä MM-kisoja. Tiesitkö muuten, että kaikkien aikojen ensimmäiset yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut käytiin Helsingissä?

Yleisurheilijoiden määrä Euroopassa on niin suuri, että kaikista historian 16:sta MM-kilpailusta peräti 10 on järjestetty Euroopassa. Joissakin lajeissa, erityisesti pikajuoksussa, Pohjois- ja Väli-Amerikan valtiot hallitsevat maailman tilastokärkiä suvereenisti, mutta muutoin eurooppalaiset yleisurheilijat menestyvät hyvin olympialaisissakin. Yleisurheilun “kotimantereella” ei kuitenkaan ole varaa tuudittautua hyvänolontunteeseen, sillä myös Afrikan ja Aasian maat nostavat profiiliaan huimaa vauhtia yleisurheilumaailmassa. Lue Vaasa2017.fi-sivustoa niin tiedät, mihin Eurooppa ja Suomi asettuvat yleisurheilukartalla, ja mitkä ovat maanosamme tulevaisuuden näkymät.

Suomessa keihäs lentää

Jos kysyy miltei keneltä tahansa suomalaiselta, mikä on Suomen yleisurheilussa tärkein, kiinnostavin ja näkyvin laji, vastaus on takuulla keihäänheitto. Sille on syynsä, sillä löytyyhän meiltä useita lajin arvokisamitalisteja: Jonni Myyrä (ensimmäinen suomalainen keihäänheiton olympiavoittaja), Tapio Rautavaara (olympiakultaa -48), Tapio Korjus, Seppo Räty, Tiina Lillak, Mikaela Ingberg, Aki Parviainen, Tero Pitkämäki, Ari Mannio, Antti Ruuskanen, jne. Monia isoja keihäänheittotähtiä jäi listasta puuttumaan, ja monia sinne on myös nousemassa lähivuosien aikana.

Keihäänheitto on ollut pitkään Suomen yleisurheilun lempilapsi juuri kansainvälisten saavutusten vuoksi, mutta viime vuosina menestys on ollut vaisumpaa. Jos vielä vuosituhannen vaihteessa Suomi saatettiin laskea jopa koko maailman parhaaksi keihäsmaaksi, on sen tittelin napannut nyt kiistämättä Saksa. Tältä sivustolta voit lukea lisää keihäänheitosta ja sen merkityksestä Suomelle.

Suomalaiset urheilutähdet yleisurheilukentillä

Keihäänheittäjien lisäksi maailman yleisurheiluhistoria tuntee monia muita suuria suomalaistähtiä. Esimerkiksi Paavo Nurmen nimi muistetaan vielä vuosikymmenten ajan pitkän matkan juoksussa, sillä hänen yhdeksän olympiakultamitaliaan ovat yhä tänäkin päivänä kunnioitettava saavutus. Etenkin, kun kaikki nuo mitalit hän voitti vain kolmissa eri olympialaisissa. Yleisurheilun kansainväliset supertähdet, kuten Mo Farah ja Usain Bolt ovat yhden, korkeintaan kahden lajin erikoisosaajia, mutta Nurmi hallitsi juoksukenttiä peräti neljässä eri lajissa. Tai viidessä, jos 3 000 metrin joukkuekilpailu lasketaan mukaan.

Myöhemmin Suomen kunniaa kestävyysjuoksussa kantoi neljän olympiakullan arvoisesti Lasse Virén, joka löi piikkarit naulaan vuoden 1980 arvokisojen jälkeen. Sittemmin juoksulajeissa ei suuremmin olla suomalaismenestystä nähty, poikkeuksena Jukka Keskisalon EM-kulta 3 000 metrin estejuoksusta vuodelta 2006. Vaasa2017.fi:n artikkeleista löydät mielenkiintoista tietoa myös muista menestyneistä suomalaisista yleisurheilijoista.

Yleisurheilu harrastuksena

Moni yleisurheilulajeista on syntynyt tuhansia vuosia sitten todellisista arkielämän tarpeista, myyteistä ja ilmiöistä; on täytynyt päästä nopeasti yli korkean seinämän tai puron (seiväshyppy), metsästäjät ovat saalistaneet nopeajalkaisia eläimiä ennen tuliaseita (keihäänheitto), ja elintärkeä tieto on pitänyt saada toimitettua nopeasti kilometrien päähän, eikä hevosia ole ollut saatavilla (maraton). Tässä valossa tarkasteltuna yleisurheilu kehittää monia fyysisiä ja motorisia taitoja, joita ihminen tarvitsee jokapäiväisessä elämässä. Aseet ovat korvanneet keihäät, ja muurien ylittämiseen on keksitty tikkaat, mutta moneen muuhun lajiin verrattuna seiväshyppyä harrastavilla miltei kaikki vartalon lihakset kaulasta alaspäin osallistuu suoritukseen. Etenkin hartiat, kyljet ja pitkät selkälihakset saavat harjoitusta. Yleisurheilua kannattaakin harrastaa oman hyvinvointinsa vuoksi, vaikka tarkoituksena ei olisikaan kilpailla. Eri lajien hyödyistä ja vinkkejä yleisurheiluharrastuksen aloittamiseen löydät Vaasa2017.fi-sivustolta. Tervetuloa!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *