Yleisurheilun Euroopan joukkuemestaruuskilpailut

Yleisurheilun Euroopan joukkuemestaruuskilpailuja käydään Euroopan maiden yleisurheilujoukkueiden välisinä otteluina neljässä eri sarjassa. Sarjojen nimet ovat arvojärjestyksessä: superliiga, ykkösliiga, kakkosliiga ja kolmosliiga. Aiemmin tapahtuma tunnettiin myös nimellä Euroopan cup, mutta vuodesta 2009 siitä on käytetty nimitystä Euroopan joukkuemestaruuskilpailut. Suomen joukkue on osallistunut kilpailuihin joka kerta. Kilpailuista ollaan saatu vaihtelevasti sinivalkoista menestystä, ja kerran Vaasa sai kunnian toimia ykkösliigan kilpailun kotikenttänä. Jokaisen liigan tapahtuma järjestetään erikseen vuosittain vaihtuvissa kaupungeissa ympäri Eurooppaa.

Mestaruuskilpailuiden neljässä sarjassa jokaisessa kilpaillaan kahdessakymmenessä miesten ja kahdessakymmenessä naisten lajissa. Superliiga ja ykkösliiga muodostuvat kummatkin 12 joukkueesta, kakkosliigassa on yhteensä 8 joukkuetta ja kolmosliigassa jopa 20. Vuodesta 2017 eteenpäin kilpailut ollaan sovittu järjestettävän kahden vuoden välein, jolloin seuraavat mestaruuskilpailut tullaan näkemään vasta 2019. Vuonna 2017 nähtiin myös Suomen kannalta merkittävä tapahtuma, kun Suomen joukkue taisteli itsensä ykkösliigasta superliigaan. Vuonna 2019 Suomi kilpailee siis toisen kerran urallaan superliigassa Puolassa.

Historian havinaa

Yleisurheilun Euroopan cupia pelattiin jo vuodesta 1965 lähtien. Vuoteen 1993 asti tapahtuma järjestettiin vain kerran kahdessa vuodessa. Euroopan cupin perustamisen idea oli luoda kilpailu kaikkien Euroopan yleisurheiluliittojen välille ja olla tapahtuma, jossa he voivat kohdata toisensa. Euroopan cup oli koko sen historiansa ajan Venäjän (entisen Neuvostoliiton) ja Saksan ylivoimaa. Venäjän naiset voittivat cupin esimerkiksi 17 kertaa, joista 12 oli peräkkäisiä. Vuonna 2008 siihen haluttiin tehdä uudenlainen formaatti, ja cup muutettiin Euroopan joukkuemestaruuskilpailuiksi.

Vuodesta 2009 eteenpäin Euroopan yleisurheilun joukkuemestaruuksissa jokaisen maan naiset ja miehet ovat muodostaneet omat yhteiset joukkueensa, jotka kohtaavat toisten maiden mies- ja naisjoukkueet. Kilpailuissa saadut pisteet lasketaan yhteen miesten ja naisten osalta, joista muodostuu jokaisen maan kokonaispistemäärä. Sen sijaan Euroopan cupissa miehet ja naiset kilpailivat omissa sarjoissaan, ja pisteet laskettiin täten erikseen. Tähän mennessä järjestetystä 7 tapahtumasta Venäjä ja Saksa ovat vuorotelleet superliigan ykköspaikasta. Muissa liigoissa voittajia on ollut tasaisesti joka maasta.

Joukkuemestaruuksien lajivalikoima ja ennätykset

Miehille ja naisille on kummallakin 20 yleisurheilulajia. Vuosittain superliigasta kolme huonointa maata tippuvat suoraan ykkösliigaan ja ykkösliigan kolme parasta nousevat automaattisesti superliigaan. Naiset ja miehet kilpailevat seuraavissa lajeissa: 100 metrin, 200 metrin, 400 metrin, 800 metrin, 1 500 metrin, 3 000 metrin ja 5 000 metrin juoksut, 110 metrin aitajuoksu, 400 metrin aitajuoksu, 3 000 metrin estejuoksu, korkeushyppy, pituushyppy, kolmoisloikka, seiväshyppy, kuulantyöntö, kiekonheitto, keihäänheitto, moukarinheitto ja 4×100 metrin sekä 4×400 metrin viestijuoksut.

Euroopan joukkuemestaruuskilpailuissa on nähty paljon huikeita ennätyksiä. Niistä merkittävimmät ovat vuonna 2011 superliigassa Ranskan Christophe Lemaitren 100 metrin juoksussa tekemä Ranskan ennätys ajalla 9,95 sekuntia. Lemaitren nimissä on myös samaisena vuonna ansaittu 200 metrin pikajuoksun kilpailuennätys ajalla 20,28 sekuntia. Pääosa mestaruuskilpailujen ennätyksistä on tehty superliigassa, mutta muutaman lajin ennätyksenhaltija on edustanut maataan myös ykkösliigassa. Yksi näistä on Eestin Gerd Kanter, joka heitti vuonna 2010 ykkösliigassa kiekonheiton kilpailuennätyksen 68,76 metriä.

Vaasan yleisurheilun Euroopan joukkuemestaruuskilpailut 2017

Vuonna 2017 Suomi sai kunnian olla näyttämönä ykkösliigan Euroopan joukkuemestaruuskilpailuille. Vaasa ei ole järjestänyt ensimmäistä kertaa kyseisiä kilpailuja, vaan kaupunki toimi näyttämönä kahdelle Euroopan cup -tapahtumalle vuosina 2001 ja 2007. Vuoden 2017 kilpailun isännyyttä hakivat myös Tallinna ja Stara Zagora Bulgariasta. Kilpailut käytiin Kaarlen kentällä, joka oli peruskorjattu vuoden 2013 Kalevan kisoja varten. Ne järjestettiin juhannusviikonloppuna 23.–25. kesäkuuta. Suomen joukkueelta odotettiin paljon, ja sitä pidettiin jopa hieman parempana kuin vuonna 2014 superliigan noussutta maajoukkuetta.

Suomen tavoite kotikisoissa oli nousta uudestaan superliigaan, josta se putosi heti noustuaan vuonna 2015 sijoittuessaan toiseksi viimeiseksi. Tilastojen valossa Suomi ei kuitenkaan kuulunut ennakkosuosikkien joukkoon, vaan ne olivat Ruotsi ja Portugali. Suomi taisteli Vaasassa erinomaisesti ja onnistui nousemaan ykkösliigasta superliigaan erityisesti Tero Pitkämäen vahvan suorituksen turvin. Suomi sijoittui loppusijoituksessa toiseksi, joka oli riittävä nousuun ylempään liigaan, johon valitaan kerralla kolme parasta maajoukkuetta. Suomen pistemäärä oli 314,5 pistettä, kun taas voittaja Ruotsi pystyi kahmimaan 320,5 pistettä.

Menestynein suomalainen: Tero Pitkämäki

Tero Pitkämäki oli vuonna 2017 Vaasassa Suomen vahvin kilpailija. Pitkämäki heitti kilpailussa 88,27 metrin heiton, joka siivitti suomalaisen ykköspaikalle. Heitto oli samalla mestaruuskilpailujen ennätys. Voittoheitto oli lisäksi Pitkämäen henkilökohtaisesti uran kolmanneksi parhain heitto. Toiseksi sijoittui Viron Magnus Kirt, joka heitti 83,60 metriä, ja kolmanneksi sijoittui romanialaisheittäjä Alexandru Novac. Tero Pitkämäki ei kuitenkaan ole jäänyt paitsi menestyksestä. Hän on uransa aikana voittanut olympiamitalin, maailmanmestaruuden ja moninkertaisia arvokisamitaleja. Teron henkilökohtaisesti parhain heitto on Kuortaneella heitetty 91,53 metriä.

Yhteenveto

Yleisurheilun Euroopan joukkuemestaruuskilpailut ovat vain yksi tapahtuma täyteläisessä yleisurheilun kilpailukalenterissa. Kilpailut on järjestetty vuosittain vuodesta 2009 lähtien, mutta vuodesta 2017 lähtien tapahtuma muutettiin järjestettäväksi kahden vuoden välein. Kilpailussa on neljä sarjaa, joista arvokkain on superliiga. Siinä ja ykkösliigassa kilpailee kummassakin yhteensä 12 maan naisten ja miesten maajoukkueet. Suomi on sahannut edestakaisin ykkösliigan ja superliigan välillä. Seuraavia vuoden 2019 Puolan superliigan kisoja varten Suomessa eletään kuitenkin jännittäviä aikoja – nimittäin olemme taas superliigassa mukana!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *