Yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailujen värikäs historia

Yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailuja on järjestetty vuodesta 1934 lähtien. Jo tästä asti kisat ovat koonneet kansan yhteen käymään värikkäitä keskusteluita tapahtumista. Kisojen ensimmäisinä vuosina katselijat saattoivat lukea tapahtumista päivän lehdestä tai kuulla kovaäänisestä. Nykypäivänä televisioiden ja internetin myötä kansa on liimautunut kotisohvilleen seuraamaan kilpailujen jännittäviä tapahtumia.

Suomalaisittain yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailut ovat mielenkiintoisia – onhan niissä tavallisesti kisaamassa useita suomalaisia useissa eri lajeissa. Menestystäkin perinteisissä suomalaisten menestyslajeissa tulee useasti. Tämä tietenkin lisää kansan mielenkiintoa ja ylpeydentuntoa entisestään.

Yleisurheilu lajina on katsojille erittäin mielenkiintoinen sen monimuotoisuuden vuoksi. Lajeja on lukuisia erilaisia, ja jokaisella lienee jonkinlainen käsitys omasta yleisurheilun lempilajistaan. Oli se sitten pikajuoksu tai kuulantyöntö, on lajien seuraaminen jännittävää. Koskaan ei tiedä tuleeko loukkaantumisia tai tekeekö joku uuden maailmanennätyksen.

Yleisurheilun EM-kisat on järjestetty aiemmin neljän vuoden välein, mutta nykyään, vuodesta 2010 alkaen, kahden vuoden välein. Tämähän kansalle kelpaa! Urheilu, yleisurheilun ollessa monesti koko kansan laji, tuo suomalaisia yhteen paremmin kuin mikään.

Euroopan mestaruuskilpailujen historian alkutaival

Ensimmäiset yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailut järjestettiin vuonna 1934 Italian Torinossa Mussolini-stadionilla. Nämä ensimmäiset kilpailut olivat ainoastaan miehille. Saksa voitti kisoissa eniten kultamitaleja, mutta toisena heti ensimmäisissä kisoissa oli hienosti Suomi. Suomi sai kisoista yhteensä 13 mitalia, joka on eniten mitalien määrässä, mutta Saksalla oli kaksi kultamitalia enemmän.

Seuraavat Euroopan mestaruuskilpailut järjestettiin 1938. Näissä naisetkin olivat jo mukana, mutta kilpailut järjestettiin erikseen miehille Ranskan Pariisissa Colombes-stadionilla ja naisille tuolloiseen Saksaan kuuluvassa Wienissä Praterstadionilla.

Kaksiin ensimmäisiin kisoihin silloinen Neuvostoliitto ei osallistunut lainkaan. Seuraavat vuoden 1942 Euroopan mestaruuskilpailut jäivät toisen maailmansodan takia kokonaan pitämättä. Vuoden 1946 Euroopan mestaruuskilpailut pidettiin Norjan Oslossa Bislet stadionilla. Näistä kisoista Saksa oli suljettu kokonaan pois, ja maa oli mukana uudelleen vasta vuoden 1954 Sveitsin Bernissä Neufeld-stadionilla järjestetyissä EM-kilpailuissa.

Saksa on yhteenlaskettuna kaikkien aikojen menestynein Euroopan mestaruuskilpailuissa, mutta yleisesti Saksan ja silloisen Itä-Saksan mitalit lasketaan erikseen, jolloin entinen Neuvostoliitto nousee menestyneimmäksi 7. sijalla.

Suomi yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailuissa

Suomi on menestynyt erittäin hienosti EM-kilpailuissa. Kokonaismitalitaulukossa Suomi on 9. sijalla 33 kultamitalin, 28 hopeamitalin ja 40 pronssimitalin turvin, eli yhteensä hienot 101 mitalia. Kun huomioi mitalien määrän suhteutettuna Suomen väkilukuun, on metallipalkintojen määrä erittäin suuri.

Ensimmäinen suomalainen yleisurheilun Euroopan mestari oli ensimmäisissä vuoden 1934 kisoissa korkeushypyn voittanut Kalevi Kotkas. Kultaa on voittanut historian saatossa 25 suomalaista miestä ja neljä naista. Näistä vain neljä urheilijaa on pystynyt uusimaan kultansa, eli ovat saaneet yhteensä kaksi kultamitalia.

Kaikkien aikojen menestynein suomalainen yleisurheilun EM-kilpailuissa on Ilmari Salminen, joka voitti kultaa 10 000 metrin juoksussa vuosien 1934 ja 1938 Euroopan mestaruuskilpailuissa sekä prossia 5 000 metrin juoksussa vuonna 1934. Yhteensä siis kolme mitalia. Kolmeen mitaliin ovat yltäneet myös aitajuoksija Arto Bryggare 110 metrin aitajuoksussa (1 hopea ja 2 pronssia) sekä keihäänheittäjä Tero Pitkämäki (1 hopea ja 2 pronssia).

Suomessa yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailut on järjestetty kolmesti Helsingissä Helsingin Olympiastadionilla vuosina 1971, 1994 ja 2012.

Nykypäivän Euroopan mestaruuskilpailut

Nykyään Euroopan mestaruuskilpailut järjestetään vuodesta 2010 lähtien joka toinen vuosi. Kisat ovat suuri mediatapahtuma, jotka televisioidaan ympäri Euroopan ja maailman. Viimeisimmät vuoden 2018 Euroopan mestaruuskilpailut järjestettiin Saksassa Berliinissä 6.–12. elokuuta 2018 Berliinin Olympiastadionilla. Suomalaisittain kilpailut olivat niin sanottu katastrofi Suomen jäädessä täysin mitaleitta. Näin on käynyt vain kerran aiemmin Unkarin Budapestin kisoissa 1966. Berliinin EM-kilpailuista eniten mitaleita (18) saavutti Iso-Britannia, ja samassa kultamitalimäärässä (7) oli lopulta myös Puola.

Tätä edelliset vuoden 2016 Euroopan mestaruuskilpailut järjestettiin 6.–10. heinäkuuta 2016 Alankomaissa Amsterdamissa, Amsterdamin Olympiastadionilla. Näistäkin kisoista Suomi saavutti ainoastaan yhden pronssimitalin, ollessa näin mitalitaulukon pohjasakissa. Pronssimitalin sai Antti Ruuskanen keihäänheitosta tuloksella 82,44 metriä.

Voidaan siis sanoa, että Suomi on ollut nykypäivän Euroopan mestaruuskilpailussa menestyksen suhteen hieman hakoteillä. Varsinkin kun verrataan ensimmäisten vuosien kilpailuihin, joissa Suomi oli Euroopan kärkimaiden joukossa jokaisissa kisoissa. Vuoden 2016 kisoista toisena suomalaisena mainittakoon Oskari Mörö, joka sijoittui 400 metrin aitajuoksussa neljänneksi.

Yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailuiden kilpailulajit

Yleisesti ottaen nykypäivänä yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailuissa kilpaillaan 25 eri lajissa. Tässä on kuitenkin erona miesten kymmenottelu, joka on naisilla seitsenottelu. Ensimmäisissä vuoden 1934 Euroopan mestaruuskilpailuissa oli lajeja 22. Nämä olivat: 100m juoksu, 200m juoksu, 400m juoksu, 800m juoksu, 1500m juoksu, 5000m juoksu, 10 000m juoksu, maraton, 50km kävely, 110m aitajuoksu, 400m aitajuoksu, 4x100m viesti, 4x400m viesti, korkeushyppy, seiväshyppy, pituushyppy, kolmiloikka, kuulantyöntö, kiekonheitto, moukarinheitto, keihäänheitto sekä kymmenottelu. Nykyään ohjelmistossa on myös 3000m estejuoksu, 20km kävely sekä maratoncup.

Yhteenveto

Yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailut ovat aina olleet kansoja yhteen tuova tapahtuma. Euroopan mestaruuskilpailut luovat yhteishenkeä yhteiskunnassa kaikkien kannustaessa oman maansa kilpailijoita ja arvostaessa toisten valtioiden menestyviä ja hienoja suorittajia. Lisäksi kilpailut tuovat normaaliin arkeen mukavaa jännitystä ja mielenkiintoa.

Kilpailuissa kilpailevat jokaisen valtion parhaimmat urheilijat, ja onkin hienoa nähdä, millaisiin huippusuorituksiin he kulloinkin kykenevät. Vuosien saatossa yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailut ovat pysyneet suosioltaan erittäin suurena heti alkutaipaleilta lähtien, ja nykypäivänä on kisojen tahtia tihennetty.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *